Työtaistelut ja työttömyys

Työttömien määrä on kasvanut merkittävästi

protest-rallySuomen työttömyysaste on nyt lähes korkeammalla kuin koskaan. Samankaltaisia lukemia on viimeksi nähty IT-kuplan puhkeamisen jälkeen vuosituhannen vaihteessa. Tammikuussa 2017 työttömiä oli 242 000 (9,2% työikäisistä). Muutos vuoden takaiseen on positiiviseen suuntaan, mutta vain prosentin kymmenyksen verran. Samanaikaisesti avoimia työpaikkoja on vuodenaikaan nähden keskimääräistä enemmän, joka kertoo siitä, että työnantajien tarpeet ja työvoiman osaaminen tai halukkuus eivät kohtaa odotetulla tavalla.

Työtaistelut ovat osa suomalaista kulttuuria

Työtaistelujen määrä yritysten ja palkansaajien välillä on kasvanut hieman viime vuosina. Yleisin protestin muoto on lakko, joka on yleistä aloilla, joissa työolosuhteet ja palkkaus eivät aina osu yksiin. Tällaisia aloja ovat erityisesti joukkoliikenne, hotelli- ja palveluala, kunnalliset palvelut, sekä sairaanhoitoala. Lakot ovat yleensä lyhytaikaisia, muutamista päivistä viikkoihin ja rajattu tietylle sektorille. Täysimittaisia yleislakkoja Suomessa on ollut vain kolme, joista viimeisin koettiin Urho Kekkosen astuessa valtaan vuonna 1956. Nyky-yhteiskunnassa täysimittainen yleislakko olisi lähes täysi katastrofi, sillä useat alat ovat riippuvaisia viennistä ja pitkät toimituskatkot saattaisivat vaarantaa yritysten yhteistyötä ulkomaisten kumppaneiden kanssa.

Alla on listattu lakkoilun yleisimpiä muotoja.

Laillinen lakko on suoraviivaisin tapa saavuttaa haluttu lopputulos. Tämä lakkoilun muoto on työehtosopimuksen mukainen ja edellyttää etukäteisilmoituksen palkanantajalle ja muille vaadittaville tahoille.

Mielenosoituslakko ja poliittinen lakko ovat yleisiä tapoja protestoida esimerkiksi kiistanalaisia lakiehdotuksia tai ilmaista tyytymättömyys vallitsevia työolosuhteita vastaan.

Istumalakko ja tähän läheisesti liittyvä hidastuslakko ovat harvinaisempia lakkoilun muotoja, joissa työpaikalle mennään sopimuksen mukaisesti, mutta töitä ei joko tehdä lainkaan tai vain määrätty minimi suoritetaan tahallisen hitaasti.

Suurten yritysten lakkoillessa, saman alan toimijat saattavat järjestää myötätunto- tai tukilakon, joka on spontaaniudestaan huolimatta laillinen lakkoilun muoto oikein toteutettuna.

Työtaistelutilanteen pitkittyessä tai merkittävän skandaalin vanavedessä saattaa edessä olla joukkoirtisanoutuminen, joka on marginaalisin protestoinnin muoto. Tätä tapahtuu pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tai kunnallisella puolella yksittäisissä toimipaikoissa, usein vakavasti huonontuneen työilmapiirin vuoksi. Massairtisanoutumista käytetään usein viimeisenä painostuskeinona työehtosopimusta uudelleen neuvotellessa.

Myös työnantajilla on mahdollisuus työtaistelutoimenpiteisiin, joista yleisin on lakkoilevien työntekijöiden irtisanominen tai sillä uhkaaminen. Toinen yleinen keino turvata työn jatkuvuus on hätätyö, jossa lain mukaan voi työntekijän määrätä tekemään rajatun ajan tehtäviä, joita hän ei ole etukäteen suostunut ottamaan vastaan. Hätätyön tarkoituksena on taata yrityksen toiminta tilanteissa, joissa ihmisten henki, terveys tai omaisuus on uhattuna.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *