Sote- ja maakuntauudistus

Maakuntauudistukselle monta syytä

Sote-uudistuksen tarkoitus on järjestää uudelleen kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut. Tämänhetkinen lakiesitys tähtää 18 itsehallintoisen maakunnan perustamiseen 1.7.2017 alkaen, sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuun siirtämisen kunnilta pois. Vaikka uudistusta on kritisoitu voimakkaasti, lähtökohtaisesti tavoitteet ovat kansalaisen asemaa parantavia. Valinnanvapaus kuntapalveluiden suhteen lisääntyy ja palveluiden tasoa pyritään parantamaan kautta linjan kustannustehokkaammalla toiminnalla.
1430848894_reformyTarpeet uudistukselle ovat kasvaneet erityisesti väestön ikääntymisen johdosta, joka vaati entistä yksilöllisempää palvelua erityisesti terveydenhuollossa. Samalla asiakaskohtaamisten laatua pyritään yhtenäistämään koko maassa, jotta suuret alueelliset erot eivät vaikuttaisi esimerkiksi muuttoliikkeeseen. Sosiaalipalvelut ovat jääneet kehityksessä jälkeen verrattaessa muihin kunnallisiin sektoreihin ja resursseja hukataan turhaan byrokratiaan. Myös näitä asioita tullaan maakuntauudistuksessa muokkaamaan radikaalisti.

Uudistuksen piiriin kuuluvat kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut, kuten sairaalapalvelut, hammashuolto, äitiys- ja lastenneuvolat, mielenterveys- ja päihdepalvelut, aikuisten sosiaalityö, vanhustenhoito ja lukuisat muut terveyttä ja yksilöllistä hyvinvointia ylläpitävät palvelut. Kuntien tehtäväksi jää huolehtia alueidensa energianhuollosta, rakentamisen ohjauksesta, opetus- ja kulttuuripalveluista, sekä paikallisen elinkeinon edistämisestä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapaus

Alueuudistuksen näkyvimpänä tavoitteena on antaa kansalaisille vapaus valita oma sote-keskus, sekä hammashoidon yksikkö. Puhetta on ollut myös henkilökohtaisen budjetin myöntämisestä tapauskohtaisesti, jonka voi itse käyttää haluttuihin kohteisiin. Uutta lakiesitystä on moitittu näiltä osin, sillä eri maakunnat ovat elinkeinoelämän ja palveluiden suhteen jo lähtökohtaisesti eriarvoisessa asemassa. Asutuskeskuksien tarjonta saattaa parantua ja valinnanvara lisääntyä, mutta se tulisi todennäköisesti tapahtumaan haja-asutusalueiden kustannuksella. Käytännössä pienimmillä paikkakunnilla ei ole usein kuin yksi vaihtoehto esimerkiksi erikoistuneeseen sairaanhoitoon. Kysymyksiä on vielä paljon enemmän kuin vastauksia, joten alueuudistusta tullaan varmasti puimaan vielä vuosia sen voimaan astumisen jälkeen.

Perustulokokeilu

Sosiaaliturvan nykyaikaistamiselle on ollut jo pitkään selkeä tilaus. Työlämän muuttuminen vaatii uutta lähestymistapaa tukimuotoihin ja tätä tarvetta on lähdetty paikkaamaan perustulokokeilulla, joka alkoi virallisesti 1.1.2017. Kokeilussa on mukana 2000 työikäistä työtöntä, jotka saavat jokainen 560 euroa kuussa ilman ehtoja. Tarkoituksena on karsia tällä hetkellä turhan monimutkaista etuviidakkoa ja näin alentaa valtiolle aiheutuvia kustannuksia. Nykyisellään sosiaaliturvan piirissä olevat joutuvat monesti joustamattomien ja vanhakantaisten sääntöjen armoille, joissa monimutkaiset elämäntilanteet pakottavat etsimään laista porsaanreikiä, jotta kaikki edut tulevat hyödynnettyä. Tältä osin vähemmän valveutuneet kansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa, jos kaikkia mahdollisia tukia ei osata hakea. Perustulokokeilu jatkuu kaksi vuotta, jonka jälkeen tuloksia arvioidaan.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *