Valtion yritykset rakensivat Suomen

Suomen valtion omistamien yritysten yksityistäminen on viime vuosina ollut näkyvästi tapetilla niin eduskunnassa kuin iltapäivälehdissä. Historiallisesti valtion yhtiöomistus tärkeimmillä toimialoilla, kuten joukkoliikenteessä, on ollut välttämätöntä elinkeinoelämän ylläpitämiseksi itsenäisyytemme alkutaipaleella. Ihmisten ja työntekijöiden perustarpeet tuli kattaa riittävän hyvin, jotta kilpailukyky ei päässyt heikkenemään. Väestömäärän pienuus myös vaati erityisiä toimenpiteitä, jotta vähemmän suositut työt tuli tehtyä. Valtion omistajuus on myös vähentänyt tuntuvasti yrittämisen riskejä, joten rahaa on voitu sijoittaa entistä enemmän tutkimus- ja kehittämisprojekteihin.

Tuettu yritystoiminta on mahdollistanut tarvittavan infrastruktuurin rakentamisen alueille, jotka eivät aina tuota voittoa yritykselle. Näkyvimpänä esimerkkinä valtion rautatieverkosto, joka kattoi heti alusta saakka myös pienempiä paikkakuntia. Suuromistajuudesta on ollut hyötyä myös neuvottelupöytien ääressä, kun kyse on ollut yritysfuusioista tai vaikkapa raaka-aineiden hankinnasta. Voikin sanoa, että ilman valtion monopolia eri aloilla, Suomi ei olisi noussut itsenäistymisen jälkeen näin lyhyessä ajassa maailman huipulle niin koulutuksen tasossa, teknologisessa kehityksessä ja yleisessä elämänlaadussa.

Alkoholin myynti ja rahapelit

1810665_9431570bNurinkurisesti alat, jotka voisivat eniten hyötyä kilpailusta ovat edelleen tiukasti valtion kontrollissa. Alkon monopoli väkevien alkoholijuomien myynnissä, sekä Veikkauksen hallinnoimat rahapelit ovat edelleen laissa säädettyjä ja keskustelu näiden alojen yksityistämisestä pattitilanteessa. Alkoholin myyntiä on toki vapautettu ja Veikkaus tuonut paljon uusia pelimuotoja, mutta kehitys on tältä osin tapahtunut sangen hitaasti. Sillä välin esimerkiksi Viroon suuntautuvista viinanhakureissuista on tullut arkipäivää, samalla kun valveutuneet viihdepelaajat suuntaavat ulkomaisille nettikasinoille, kuten Casumo. Keskustelu eduskunnassa kuitenkin jatkuu ja valtioyhtiöiden yksityistäminen varmasti laajenee tulevina vuosina.

Yksityistäminen on kaksiteräinen miekka

Ajat ovat kuitenkin radikaalisti muuttuneet alkuvuosikymmenistä ja väestömäärän kasvu on mahdollistanut monien alojen yksityistämisen, joko kokonaan tai osittain. Kilpailun mahdollistaminen edistää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja auttaa myös kansainvälisillä markkinoilla, jossa vaaditaan usein joustavuutta. Myynnistä saaduista voitoista valtaosa käytetään valtionvelan lyhentämiseen ja määrätty ylimenevä osuus varataan erilaisin yleishyödyllisiin hankkeisiin, joista eduskunta viimekädessä päättää.

Yritysten yhtiöittäminen ei kuitenkaan aina ole sujunut halutulla tavalla. Esimerkkinä katsastusala yksityistettiin kokonaan vuonna 2003 ja sen tuloksena suurimmat alan yritykset ovat ostaneet pienemmät yhtiöt pois alta. Katsastusten hinnat ovat tämän jälkeen hiljalleen nousseet kautta linjan. Hintakilpailu alalla onkin lähes olematonta tällä hetkellä. Toki palvelun taso on noussut, aukioloajat pidentyneet ja korjaamopalvelut kehittyneet laadukkaammiksi, mutta suomalaisten käyttämät rahat päätyvät suurimmaksi osaksi ulkomaisille pääomasijoittajille.